perjantai 19. kesäkuuta 2015

Niinhän siinä sitten kävi...

...että Pontus jäi kotiin. Nyt se on 10 kuukauden ikäinen pojankoltiainen, jossa riittää virtaa vaikka muille jakaa. Se sama Pontus joka viimeisenä tallusti ympäri pentulaatikkoa muiden ollessa jo unessa. Pontuksen vilkkaus ja reaktiivisuus on tuonut arjessa aivan uudenlaisia haasteita emännälle mutta toisaalta onhan emänsäkin kutsumanimensä aikoinaan ansainnut ja aivan kelpo koira siitäkin tuli, erinomainen suorastaan.

Pontuksen kanssa on treenattu talvesta asti hakua ja peltojälki- ja tottistreenit on aloitettu myös. Äärettömän ahneen ja keskittymis- ja oppimiskykyisen pennun kanssa on kiva treenailla. Leikkiminen on edistynyt myös kivasti ja luulenpa että Pontusta saa myöhemmin palkattua myös lelulla. Täälä maalla asuminen ja ympäristön rauhallisuus on aiheuttanut sen että kaupungiympäristön häiriöt ja varsinkin vieraiden koirien ohitukset tulevat vaatimaan hieman työstöä ennenkö päästään BH-kokeeseen. Tottiskentällä onneksi toiset koirat eivät enää juurikaan vie Pontuksen huomiota. Päästessään vapaana riehumaan tulee Pontus ainakin toistaiseksi hyvin toimeen vieraidenkin koirien kanssa. Kaikki ihmiset, olivat ne sitten vieraita tai tuttuja, ovat Pontuksen mielestä kirjaimellisesti pussattavia ja syliin kiivettäviä. Hakutreeneissä onkin jo aika aikaisessa vaiheessa otettu mukaan kohteliaan maalimieskäytöksen vahvistaminen. Emännän pian jäädessä "lisääntymistauolle" hakutreeneistä on Pontuksen kanssa tarkoitus ennen hakutreeneihin palaamista treenata kotona maalimiekäytös ja ilmaisun alkeet. Haukkuvahan siitä tulee. Jonkilaista tavoitekalenteria on Pontuksenkin osalta luonnosteltu seuraavalle parille vuodelle mutta se jääköön vain omaan pöytälaatikkoon ainakin toistaiseksi. :)

Piinan kanssa oli tarkoitus päästä hakukokeisiin vielä ennen mammalomaa mutta oman seuran kokeen peruunnuttua HK2:sen tavoittelu jäikin syksylle. Maastossa työstöä vaativat vielä pistojen suoruus, varsinkin vieraassa maastossa ja tottikseen haetaan nyt lisää virettä, joten ei ehkä huono asia että saadaan vielä treenailla lisää ennen koetta. Pentujen saaminen on selvästi rauhoittanut mammakoiraa, mikä on ehkä ihan hyvä asia, olisivat muuten melkoinen kauhukaksikko poikansa kanssa :D

Hessu täytti 8 vuotta viime viikolla ja voi vaihteeksi erittäin hyvin. Ruokavalion vaihduttua raakaruoasta itse valmistettuun, kypsään ravintoon ja oikeiden ravintolisien avulla on lihakset paremmassa kunnossa kuin vuosiin. Myös selkeä parannus on näkynyt Hessun luonteessa, turha kireys lauman muiden koirien kanssa on hävinnyt ja se jopa kierii selällään Pontuksen hyppiessä sen päällä leikin lomassa, mitä en olisi ikinä uskonut näkeväni. Jäämme odottamaan minkälainen vaikutus ruokavaliolla on Hessun epileptisiin kohtauksiin sillä ravintolisät on Hessulle valittu puutosoireiden lisäksi nimenomaan epilepsiaa silmällä pitäen.

Tässä Annina Eskolan ottamia tuoreita kuvia Piinasta ja Pontuksesta, ensin Pontus 10 kk:











Ja sitten Piina (kuvissa 5 vee):