Tänään oltiin Hessun kanssa opiskelemassa etsintäkokeeseen kuuluvia pudotettua noutoa ja tarkkuusetsintää. Lisäksi otettiin Piinalle muutama hakupisto. Pudotettua noutoa on Hessun kanssa tehty aikaisemmin ainoastaan polulla ja nyt kokeiltiin sitä ensimmäisen kerran metsässä merkittyä reittiä pitkin. Hieman oli Hessulla ongelmia ymmärtää että pitää mennä samaa reittiä takaisin eikä lähteä tekemään esineruutumaista työskentelyä, varsinkin kun paikka, jossa treenasimme oli yksi meidän useasti käyttämistämme esineruutupaikoista. Mutta saatiinpahan hyvät neuvot miten lähdetään hommaa treenaamaan ja eiköhän Hessukin kohta ymmärrä idean. Helppoahan pudotetussa noudossa on se että esine, jota haetaan on ohjaajan oma esine ja kun aina näyttää koiralle ennen suoritusta tuon tietyn esineen tietää koira, mitä ollaan menossa tekemään.
Lisäksi Hessun kanssa kokeiltiin tarkkuusetsintää ja saatiin myös siihen paljon vinkkejä, miten treenata jatkossa. Olimme kotona opettaneet Hessun ilmaisemaan tarkkuusetsintäesineet menemällä maahan esineen kohdalla ja tarvittaessa tökkäämään esinettä nenällä erillisellä "näytä"-käskyllä. Nyt Hessulle näytettiin kuinka esine laitettiin tarkkuusruutuun ja vielä sen jälkeen tampattiin käsillä ruutua ettei Hessu kuitenkaan tarkalleen tiennyt, missä se on. Yllättävän vaikeaa oli pienen, metallisen esineen paikallistaminen ruudusta mutta lopulta Hessu sen löysi. Tärkeänä vinkkinä saimme neuvon olla palkkaamatta koiraa esineen ilmaisusta ruudussa vaan ainoastaan kehua siinä ja palkata sen vasta ruudun ulkopuolella. Näin koira ei liikaa fiksoidu palkkaan ja esimerkiksi mene maahan ennenkö on oikeasti paikallistanut esineen. Itselle tuli sitten siinä myös ahaa-elämys että tismalleen näin meillä on käynyt jälkiesineiden ilmaisun kanssa kun niitä on harjoiteltu erikseen ilman jäljestämistä. Hessu on paljon vahvemmin yhdistänyt saamansa palkan itse tilanteeseen ja maahanmenoonsa kuin ilmaistavaan esineeseen. Niinpä seuraavissa jälkitreeneissä aionkin kokeilla ilmaisuun hieman erilaista lähestymistapaa, siitä enemmän sitten sen jälkeen kun on kokeiltu. ;)
Pitihän Piinankin päästä tekemään jotain ja sille otettiin kolme hakupistoa. Tällä kertaa tehtiin niin että maalimiehet olivat valmiiksi metsässä seisomassa ja menivät sitten Piinan nähden piiloon. Tämä tuntui sopivan Piinalle todella hyvin, se keskittyneesti katsoi kun maalimies meni piiloon ja ampaisi sen jälkeen käskystä perään. Näkölähtöjä tehdessä kun Piina on monesti innostunut hieman liikaa ja alkanut rimpuilla ja äännellä että eikö jo saisi mennä.. :P Ehkä seuraavissa hakutreeneissä voisi Piinan kanssa kokeilla haamuja.
Eilen oltiin kentällä ottamassa tottista molempien koirien kanssa. Ilokseni huomasin että Hessu on alkanut kivasti käyttämään takapuoltaan vasemmalle käännöksissä. :) Täytyy vaan itse muistaa tehdä selkeä ero siinä onko kääntymässä vasemmalle vai tekemässä täyskäännöstä (joka siis meillä tehdään saksalaisittain eli koira kiertää ohjaajan samalla kun ohjaaja kääntyy vasemmalle). Piinalle aion kyllä opettaa täyskäännöksen eri tavalla ettei tulisi näitä sekaannuksia että koira lähtee vasemmalle kääntyessä kiertämään ohjaajaa.
Piinalle otin ensimmäistä kertaa myös liikkeestä seisomisen alkeita ja on se vaan kumma kuinka kaikki on helpompaa nyt kun itse osaa paremmin. Eipä tuo tarvi muuta toistoja niin hyvä tulee. :) Tuntuu että ollaan Piinan kanssa taas viimeikoina edistytty myös leikkimisen kanssa, se että vieras henkilö on muutaman kerran leikittänyt Piinaa ja se on saanut voittaa lelun itselleen on kivasti lisännyt sen intoa leikkiä ja pitää lelusta kiinni. Pitäisikin säännöllisesti pyytää ihmisiä leikkimään Piinan kanssa. Toivon mukaan ei tule pysyvää lunta vielä vähään aikaan ja että päästään talvella säännöllisesti jonnekkin halliin treenaamaan niin saataisiin talven aikana treenattua tottista Piinan kanssa eteenpäin.
